KSML Kolumni: Sote-uudistus on joko korjattava tai kaadettava

Vihreät haluaa korjata hallituksen esittämää sote-mallia, jottei nyt tehdä peruuttamattomia virheitä. Eduskunta on paljon vartijana, koska hallitus ei korjauksia ole pystynyt tekemään. Huonoin vaihtoehto on, että tehdään uudistus, joka ei toteuta sille asetettuja tavoitteita ja joka lukitsee huonon tilanteen pitkälle tulevaisuuteen. Sen vuoksi sote on nyt korjattava tai kaadettava.

Vihreiden esitys on kiteyttäen seuraava. Maakuntauudistukseen liittyvä ympäristöhallinnon toimivallan heikentäminen on estettävä, laajasta valinnanvapaudesta eli markkinamallista on luovuttava, kaupunkiseuduilla on oltava välineitä kasvu- ja työllisyyspalveluiden edistämiseen ja maakunnille on sallittava verotusoikeus.

Täydellistä mallia ei ole olemassa, mutta hallituksen malli on liian kaukana uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista eli terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisesta, kustannusten hillitsemisestä sekä saumattomien hoivaketjujen turvaamisesta.

Markkinamallin toteuttaminen olisi peruuttamaton virhe. Markkinamalli romuttaa kaikki sote-uudistukselle annetut tavoitteet. Se ei vähennä terveys- ja hyvinvointieroja eikä hillitse kustannusten kasvua. Se ei myöskään estä ihmisten pompottelua luukulta toiselle, koska se ei turvaa saumattomia hoitoketjuja.

Maakuntien pitää olla aidosti itsehallinnollisia ja riittävän vahvoja, jotta ne pystyvät hoitamaan tehtävänsä. Hallituksen mallin ongelma on se, että valtio pitää palveluiden järjestämisen ja rahoituksen nyörit tiukasti näpeissään, eikä maakunta voi varmistaa palveluiden riittävyyttä ja laatua tarvittaessa verotuksella tai lainanotolla.

Pitää myös estää joutuminen  tilanteeseen, joka kannustaa terveiden ylihoitamiseen ja sairaiden alihoitamiseen.

Tilanne johtaa nopeasti siihen, että maakuntien rahoituspohja pettää, kun valtion maakunnille osoittamaa rahoitusta leikataan 3 miljardia euroa vuositasolla vuoteen 2029 mennessä, ja samalla palveluiden lisääntyvä kysyntä ja markkinamalli nostavat kustannuksia.

Ensin maakunnat joutuvat nostamaan asiakasmaksujaan ja rajaamaan palveluitaan. Jos se ei tepsi, maakunnat ajetaan kriisiin, jonka jälkeen niitä pannaan nippuun. Palveluiden kriisistä suurimpia kärsijöitä ovat eniten apua tarvitsevat ihmiset. Asiakasseteleistä ja henkilökohtaisesta budjetoinnista ei ole aikaisempaa kokemusta eikä kokeiluja siinä laajuudessa kuin niitä esitetään. Asiantuntijat ennakoivat kustannusten voimakasta kasvua.

On myös varmistettava, että maakunnilla on riittävät välineet palveluketjujen parantamiseen, jotta ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.  Pitää myös estää joutuminen  tilanteeseen, joka kannustaa terveiden ylihoitamiseen ja sairaiden alihoitamiseen.

Maakuntamalli ei vastaa suurten kaupunkiseutujen kehittämistarpeisiin. Onkin välttämätöntä, että uudistuksessa huomioidaan metropolialueen ja muiden suurten kaupunkiseutujen erityiskysymykset ja pidetään huoli, että niillä on välineet vastata väestönkasvun synnyttämiin tarpeisiin kuten infra- ja palveluinvestointeihin sekä tehokkaan kaupunki- ja elinvoimapolitiikan tekemiseen. Menestyvät kaupungit ja menestyvät maakunnat ovat Suomen yhteinen etu.

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että sote-uudistus tarvitaan. Täydellistä mallia ei ole olemassakaan. Uudistusta ei tarvitse aloittaa alusta. Pallo on nyt keskustalla. Eduskunnasta löytyy enemmistö, joka on valmis edistämään uudistusta maakuntapohjalta. Näin ollen kysymys kuuluu, miksi keskusta pitää kiinni ainoastaan kokoomuksen edistämästä markkinamallista. Jos markkinamallista luovutaan, päästään eroon EU-oikeuden tuomista riskeistä, palveluiden sirpaloitumisesta eivätkä kustannukset karkaa käsistä.

Vihreät ovat sitoutuneet toteuttamaan uudistuksen tutkittuun asiantuntijatietoon pohjautuen hallitus-oppositio –rajat ylittäen ilman puoluepoliittisia valtapelejä niin, että ihmiset saavat oikea-aikaista hyvää hoitoa lompakon paksuudesta tai postinumerosta riippumatta.

Iris Flinkkilä